Minulla on paheita!
Yksi niistä tällähetkellä aika hallitsevana on,että en osaa pysyä huutiksen sivuilta poissa:)!
Se sitten aika-ajoin näkyy siten,että meillä ei pysty kävelemään normaalisti,vaan poikkelehtien minun huutojeni välissä.Kuten juuri nyt!
Olohuoneessa edelleen kauniisti keskellä kulkureittiä tönöttää se ihana klaffilipasto,keittiössä kaikkien tiellä uusi ruskea kaappi ja siitä muutama askel eteenpänä keskellä oviaukkoa pienempi valkoinen lipasto...Nämä kaksi uutta siis eilen huudettuja ja samoilla tulilla haettuja fiskarsista.
Toinen paheistani on sitten sellainen,että kun tulee se innostus jostain jonka haluaa huutaa ja järki sumenee niin en osaa l u k e a !En kerta kaikkiaan ymmärrä,jos huudon kuvauksessa lukee mittoja:)...
Tämä sitten ilmenee siten,että nyt minulla täällä kotona on kaksi paaaljon isompaa lipastoa/kaappia jota oikeasti kuvittelinkaan huutavani.
Ja ongelmanhan tästä tekee se,että ne paikat mihin ajattelin uudet ihanuuteni laittaa ei sitten onnistunutkaan kokonsa(esim. ruskea kaappi on minua leukaan asti,ja voin kertoa,että en valitettavasti ole vain 150cm pitkä) ja varsinkaan painonsa puolesta(ei niitä saa millään yläkertaan)!
No näin nyt vaan on ja tässä ei auta muu kuin miettiä koko alakerran sisustus uusiksi,ja sen aikaa ollaan näin...kuin vanhantavaran kaupassa,jossa ei pysty kunnolla liikkumaan=).
Ainakaan vielä HerraPee ei ole muuttanut autotalliin,mutta epäilen,että lähellä sitä pistettä taidetaan olla?!?=)))
Nyt illalla sain sitten ruskean kaapin raahattua keittiöstä vähän väljemmille vesille ja maalia sille pintaan.Vielä ei puutu kuin kulutusta pintaan ja o m a p a i k k a !Sitä katsellaan sitten huomenna uudestaan,mutta nyt vähän kuvia uusista i s o i s t a kaunokaisistani ja lopulliset kuvat sitten kun ovat paikallansa:)!
Älkää väsykö odottamiseen,se onkin vähän vaikeampi missio...HEH...
Yksi niistä tällähetkellä aika hallitsevana on,että en osaa pysyä huutiksen sivuilta poissa:)!
Se sitten aika-ajoin näkyy siten,että meillä ei pysty kävelemään normaalisti,vaan poikkelehtien minun huutojeni välissä.Kuten juuri nyt!
Olohuoneessa edelleen kauniisti keskellä kulkureittiä tönöttää se ihana klaffilipasto,keittiössä kaikkien tiellä uusi ruskea kaappi ja siitä muutama askel eteenpänä keskellä oviaukkoa pienempi valkoinen lipasto...Nämä kaksi uutta siis eilen huudettuja ja samoilla tulilla haettuja fiskarsista.
Toinen paheistani on sitten sellainen,että kun tulee se innostus jostain jonka haluaa huutaa ja järki sumenee niin en osaa l u k e a !En kerta kaikkiaan ymmärrä,jos huudon kuvauksessa lukee mittoja:)...
Tämä sitten ilmenee siten,että nyt minulla täällä kotona on kaksi paaaljon isompaa lipastoa/kaappia jota oikeasti kuvittelinkaan huutavani.
Ja ongelmanhan tästä tekee se,että ne paikat mihin ajattelin uudet ihanuuteni laittaa ei sitten onnistunutkaan kokonsa(esim. ruskea kaappi on minua leukaan asti,ja voin kertoa,että en valitettavasti ole vain 150cm pitkä) ja varsinkaan painonsa puolesta(ei niitä saa millään yläkertaan)!
No näin nyt vaan on ja tässä ei auta muu kuin miettiä koko alakerran sisustus uusiksi,ja sen aikaa ollaan näin...kuin vanhantavaran kaupassa,jossa ei pysty kunnolla liikkumaan=).
Ainakaan vielä HerraPee ei ole muuttanut autotalliin,mutta epäilen,että lähellä sitä pistettä taidetaan olla?!?=)))
Nyt illalla sain sitten ruskean kaapin raahattua keittiöstä vähän väljemmille vesille ja maalia sille pintaan.Vielä ei puutu kuin kulutusta pintaan ja o m a p a i k k a !Sitä katsellaan sitten huomenna uudestaan,mutta nyt vähän kuvia uusista i s o i s t a kaunokaisistani ja lopulliset kuvat sitten kun ovat paikallansa:)!
Älkää väsykö odottamiseen,se onkin vähän vaikeampi missio...HEH...
*click*
*click*