Kiitokset ja sekalaisia kuvia...

Kiitos Sarille,että vihdoin sain tämän blogini kunnolla alkuun!

Vieläkin on kyllä opettelemista,mutta kai tämä tästä,hitaasti,mutta varmasti:)!




Nyt laitoimme kuvia joista vähän jo ehkä pilkistääkin se ihana vaaleus ja "tanskalaisuus" joka niin sykähdyttää syvältä minua.No ainakin nyt,hetken kuluttua voi sitten olla jo jotain ihan muuta.Ihmisen (lue:naisen) mieli on niin kummallinen...Herra Pee vaan ei kyllä sitten yhtään pidä näistä muutoksista joita tapahtuu kotona kokoajan ja jatkuvasti.Huonekalut vaihtaa paikkaa, uutta tulee ja vanhaa menee.Koti elää meillä jatkuvasti ja niin sen kai pitääkin...




Meillä kyllä on talotkin vaihtuneet tiuhaan tahtiin,n parin vuoden välein.Kenties mustalaisverta?:)
Nyt ollaan tässä ihanassa punaisessa talossa asuttu reilu vuosi,onkohan lähtölaskenta jo alkanut...?Toivottavasti ei,koska tämä tuntuu kyllä ihanalta ja omanlaiselta(tosin niin ne aikaisemmatkin).Tilaa on lasten ,koirien ja kissojen temmeltää.


Tässä vähän lisää sekalaisia kuvia meiltä,toivottavasti viihdytte!